29.11.2019 - Hoitosuunnitelmat

Pintapyynti on luonnonhoitoa tehokkaimmillaan

Saariston pyyntikohteilla tehokkaat ja laajahakuiset koirat ovat avainkeino suuremmissa saarissa elävien supikoirien paikallistamisessa. Kuva: Tommy Arfman

Supikoiran metsästys pysäyttävillä koirilla kiinnostaa yhä useampaa metsästäjää. Parhaimmillaan pyynti on erittäin tehokasta. Huippuunsa tehokkuus nousee, kun metsästäjällä on hallussaan osaavat koirat ja nykyaikainen tekniikka.

Tutkimukset ovat osoittaneet supikoirien haitallisuuden. Suomessa tulokset kertovat niiden olevan merkittävä pesärosvo mantereella, kun taas ruotsalaisten tulokset kertovat supikoiran rosvoavan pesiä tehokkaasti saaristossa.

Tutkimustulosten valossa on ymmärrettävää, että haitallinen vieraslaji on päätynyt myös EU:n luokituksissa niin sanotulle mustalle listalle. Suomen hallitusohjelmaan on myös kirjattu metsästyksen merkitys vieraslajien torjunnassa.

Tässä tulee kuvaan mukaan pintapyynti, joka ammattimaisesti suoritettuna voi laskea alueellisesti supikoirakannan luonnonhoidollisesti vaikuttavalle tasolle. Toimivien työkalujen lisäksi on tärkeää valita sopivat kohteet, joihin pyynti suunnataan.

 

Saaristoon supikoiratyhjiöitä

Saariston karu luonto ei tarjoa supikoirille pysyviä elinpiirejä kaikilla saariryhmillä. Lehtomaiset, kosteita elinympäristöjä sisältävät saaret tarjoavat supikoiralle parhaiten ravintoa talven varalle. Suuntaamalla pyynti näille alueille poistetaan parhaiten lisääntyvät supikoiraparit.

Pyyntiä aloitettaessa alueet on kartoitettava maastossa ja supikoirien esiintyminen selvitettävä. Lisäksi alueen omistajien kanssa tulee sopia pyynnin käytännöistä ja selkeästi rajata vuosittain tarkistettavat kohteet kartalle. Käytännössä pyynti tapahtuu tämän jälkeen tehokkailla, laajoja alueita hakevalla koiralla, joka etsii supikoirat. Metsästäjän työksi jää veneen navigointi, koiran seuranta GPS:n välityksellä, sekä haukkuun jääneiden eläinten lopettaminen. 

Saaristossa supikoirien ammattimaisella pintapyynnillä saadaan aikaan pysyviä tyhjiöitä tai vähintään merkittävää kannan laskua. Viitteitä supikoirakannan laskun vaikutuksesta ahdingossa olevan haahkakannan pesimämenestykseen on saatu muun muassa Saaristoluonnon hoito- ja suojeluyhdistyksen  projektialueelta, jossa kolmen vuoden tehopyynnin jälkeen haahkakannan pesimämenestys näyttää elpyneen. Yhdistyksen konseptia on tarkoitus levittää muillekin saaristoalueille yhteistyössä Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen kanssa.

 

Mantereella pyynnin on oltava jatkuvaa

Myös mantereella tehostetulla pyynnillä saadaan parhaimmillaan luotua paikallinen supikoiratyhjiö. Ero saarimaisemaan on siinä, että mantereella kerran tyhjennetty alue täyttyy nopeasti, jopa ennen seuraavaa lisääntymiskautta. Tämä johtuu supikoiran tehokkaasta levittäytymiskyvystä ja lisääntymisestä sekä mantereen supikoirakannan tasosta. Esimerkiksi Etelä-Savon alueelta on vuositasolla saatu saaliiksi yli 30 000 supikoiraa. Tämä tarkoittaa yli 20 eläintä tuhatta metsämaan hehtaaria kohden. Tälläkään pyyntimäärällä supikoirakanta ei ole vähentynyt. Paikallisten tyhjiöiden laajentamiseksi ja ylläpitämiseksi tarvitaan joka vuosi jatkuvaa tehopyyntiä ja yhteistyötä metsästyseurojen välillä.

Pintapyynti on mantereella tehokasta, sillä illan saalis osaavalla koiralla voi olla yli kymmenen yksilöä ja vuositasolla pyyntiin innostuneilla puhutaan kolminumeroisista saalismääristä. Kun pyyntialueet ovat riittävän laajoja ja jahtiin osallistuu useita pintapyyntiryhmiä, on ollut havaittavissa supikoirahavaintojen ja saaliin määrän vähenemistä. Yhtä lailla on havaittu, että vuoden tauko pyynnissä tai, jos pyyntialue ei ole riittävän suuri, palataan taas lähtötilanteeseen.

Mantereen pyynnin realistinen tavoite ei ole supikoiran hävittäminen tai pidempiaikaisen tyhjiön aikaansaaminen. Kokonaissaalis muodostuu sulan maan ajan loukkupyynnin, haaskametsästyksen, pintapyynnin sekä talvi- ja kevätajan luolapyynnin yhteistuloksena. Tavoitteena manneralueen pyynnissä on mahdollisimman suuri saalismäärä ja sitä kautta mahdollisimman pieni lisääntyvien supikoirien määrä ennen kesän lisääntymiskautta.

 

Mikko Toivola, riistapäällikkö ja Petri Vartiainen, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus